tiistai 30. syyskuuta 2014

Tippitakki


Einoa ujostuttaa (tai hävettää) vieläkin tämä verkkojulkaisu, että on lähes mahdotonta saada siitä kasvokuvaa.  Olen yrittänyt sanoa sille, että tämä hyvä juttu. Meistä tulee tähtiä! Saadaan ihan sikana kaikkia yhteistyökumppaneita ja sulle, rakas Einari, vuoden luut ilmaiseksi, kunhan vaan mainostetaan huomaamattomasti, mutta sieluttomasti. Kelaa, Eino, sitä instagram-seuraajien määrää. Ties vaikka päästäis joskus BB-taloon niin kuin se Jani Sievisen ex-muijakin pääsi sen koiransa kanssa. 

Ihan kuin mulla ois samat legginsit taas jalassa? Ja noi haisulitossut? 

Takki - Adidas. Tää on vanha takki. Tällä, kuten kaikilla muillakin mun ryysyillä tuntuu olevan, on tarinakin. Löysin tän Prismasta joskus 2007, kun olin just aloittanut ravintola-alalla. Rahaa ei tietenkään ollut latin latia, mutta päätin ostaa takin tippirahoilla. Kävin joka päivä kokeilemassa ja piilottelemassa omaa kokoani kaupassa ja parin viikon jälkeen marssin ostamaan sen. Kyllä kuulkaa tuntui ansaitulle. Ja tuntuu edelleen. 

Paita - ns. Läskipaita. Nimityksen ei ole tarkoitus loukata ketään. Olen itsekin pullukka ja paita jopa korostaa sitä. Mutta siis kyllähän se aika isolle tytölle on tehty, jos sen on tarkoitus olla tavallinen kolitsi... Tää löytyi UFFista. 

Pipo - Tanskan (didn't see that coming?) tuliaisena saatu 90-luvun lopussa. 

Laukku - Roskapussiksi valikoitui tällä kertaa S-marketin muovia. (edit. saattaa olla sittenkin Prismasta..) 



t. Annakoo ja Eino 

2 kommenttia: